Muutaman laitan näytille.

Salahankkeemme nimeltä Rölli saapui tänään, emäntä on enemmän kuin ihastuksissaan ja meidän muiden mielestä pukin haju ei ole ihan niin ihana, kuin emännästä...

Ja tässä osa pukin uusista kavereista odottelevat emännän kanssa pukin saapumista

Tässä taas Petterimme uuden laitumensa niityllä

Tässä uusi viehko seuralaisensa Memmukka

Myös jupupussivaavit ovat kasvaneet

Siinä oli eläinpläjäys! :)

 

Arvatkaa, että hihkuuko emäntä täällä ihan innoissaan!!?

Hän sai nimittäin eilen tietoonsa, että Petteri-poromme pääsee hiukan reilun komenkymmenenkilometrin päähän meiltä suurelle metsälaitumelle naarasporon seuraksi! Voi että, mutta kävipä mukava tuuri Petteriä ajatellen. Poika pääsee lajikumppanin seuraan ja saa varttua suurella laitumella kuljeskellen ja ruokaa luonnollisesti etsien ja valikoiden. Ja kun matkakin on noin lyhyt, eli porot ovat käytännössä katsoen ihan naapurissa, niin mikäs meidän on käydessä Petteriä usein katsomassakin ja tarkistamassa, että kaikki on ok.

Kylläpä on mukavia tällaiset uutiset! Voi onnea eläimen puolesta ja onnenpotkua, että löytyi toinenkin yksinäinen poro näin likeltä. Ettei tarvinnut meidän Petteriä kovin kauaksi raahata lajikumppanin seuraan.

Ja tokihan poika taas kotiin palaa, kunhan van on mahdollisuus tarjota kaveri ja vaikka metsälaidunkin.

HIP HEI!

Vauvat vajaan vuorokauden iässä:

Viiden päivän iässä:

Kymmenen päivää:

Tommofia fuloifia kääröjä!

 

 

Niin, meille syntyi kesäkuun alussa kymmenen jättikanin poikasta! Pup pup pup pup, mutta kyllä ne kanit lisääntyvät aivan hetkessä, mikäli vaan tilaisuus tulee. Pienet pupuvauvat ovat söpöjä ja nyt kun jo availevat silmiään ja ovat saaneet karvapeitettä, niin ovat ihan syötävän suloisia

Emännän eläinrintamalla on myös pari muuta jännää asiaa ilmassa... Nimittäin riikinkukkonaaras pyöräytti pesälisen munia ja kököttää nyt jo neljättä päivää kasan päällä! Meitä taitaa jänniittää kaikkia, että tuleeko sieltä sitten liuta pikkuriikkejä aikanaan. Kiva kiva kiva.

Ja vielä olisi yksi pikkuinen uutinen, mutta se pysykööt vielä salassa. ;)

Kaikkea mukavaa tuntuu nyt tapahtuvan ja vettäkin on sateena luonnolle saaatu, mikäs tässä hyräillessä ja touhutessa. Taidan mennä jatkamaan salaisia puuhiani emännän kanssa. Tämä oli pikku ilmoitus, että täällä ollaan ja touhuskellaan, vaikka harvemmin kuuluu. Kuvia lisään pupulapsista, kun pääsemme taas kohta paremman koneen äärelle.

MORO siihen asti!