Metsä tuli tutuksi!

Olin tässä nimittäin yksinäni (ilman kotiväkeä siis) pienellä patikkaretkellä ystäväni sammalPeikon kanssa! Vaeltelimme kaksi viikkoa täällä Onkemäen takametsissä ja tutkimme kasvien ja eläinten elämää. Yllättävän paljon on asukkaita ihan tässä takametsässäkin, jossa myös sammalPeikko asuu ison kiven välissä olevassa onkalossaan.

Paljon näimme peuroja, pikkulintuja, oravia, hiiriä, rusakoita, kettuja, ym. pieniä ja suuria vipeltäjiä. Karhuun, emmekä ilvekseen törmänneet, vaikka sitä niinkovasti toivoimme. Peikolla olisi ollut kysyttävää molemmilta...

Reissu oli itselleni vielä viimeinen virkistys ennen syksyn saapumista ja irtiotto kotoa. Minä se kun viihdyn kotona niin hyvin, niin sitä täytyy oikein pakottaa itsensä välillä muuallekin kotinurkista kuhisemasta. Ja kun kaupunki ei hirmuisesti houkuta, niin toinen vaihtoehto onkin sitten sysimetsä :)

Tässä kuva metsäreittimme varrelta, joka on otettu sammalPeikon vanhalla kameralla, minä kuvaajana (Peikkokin piileskelee kuvassa, mutta ei häntä kovin äkkiä huomaa...paitsi jos on tosi tosi tarkkasilmäinen ;) ):

Olipa ikävä kotiväkeä, niin eläimiä, kuin ihmisiä!

Hykerryttävää mennä illalla taas pehmeään vuoteeseen maate. Sammalissa nukuttujen öiden jälkeen...