BurB!!

Tänään sitä vieteltiin jo menneitä nimmareita tässä perheessä oikein urakalla ja syötiin, syötiin, syötiin ja syötiin. Kaakkua, torttua, karkkia, suklaata, keksiä, neekerinsuukkoja, kaakkua, karkkia, suklaata, kaakkua, suklaata, kaakkua, suklaata.... Örgh, mutta kyllä on pieni masu pinkeenä, sivuprofiilini on nyt siis tuollainen -----> b  Keppi jossa on ISO maha!

Illan olemme emännän kanssa ihan "kahden" sillä viisiin, että pienet uinuu jo yläkerrassa ja isoin on työssä. Taidetaan saada aika läjä ompeluksia valmiiksi ja ehkä maistamme kuitenkin vielä hiukkasen sitä kakkua....

Seurailin muuten mielenkiinnolla myös sitä, kun emäntä fiksaili Joulukorttivalokuvaa tietokoneella moneen otteeseen. Leikkasi ja "liimasi", ähisi ja ihmetteli. Kyllä siitä jonkinmoinen sitten lopulta tuli ja saipa tuo tekstinkin vielä punaiseksi! :) Tuo joulukorttejen tekeminen se taitaa olla jokavuotinen operaatio, joka jää kuitenkin aina aika viimetinkaan, kuulemma. Niiden askarteleminen on mukavaa puuhaa ja nyt, kun perheessämme on noita nassikoita, niin niiden kuva se tulee emännä puheiden mukaan aina lähetettyä ja samalla päivitettyä "kaukaisille" sukulaisille tuo kasvuvauhti. Monia ihmisiä on niin mukava muistaa kunnolla edes sen yhden kerran vuodesta! Joulua odotellessa on hyvä hetki istahtaa korttipinon ääreen ja unohtaa kiiruus. Raapustella tuttujen nimiä kuoriin ja kaivaa osoitekirja esiin niitä harvakseltaan tavattavia sukulaisia ja tuttavia varten. Eihän niitä osoitteita muuten muista Erkkikään! Kiva se olisi itsekin Joulukortteja saada (kirjoitan muuten aika usein kaikki minulle tärkeät asiat ISOLLA alkukirjaimella...se antaa niille mielessäni näin lisää arvoa!) ja asetella niitä kaunistukseksi kotiimme. Pian niitä alkaa ropisemaan, tämä on ensimmäinen Jouluni, montakohan mahtaa tulla?

Postin tuo, postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo.....