Arvatkaa, että hihkuuko emäntä täällä ihan innoissaan!!?

Hän sai nimittäin eilen tietoonsa, että Petteri-poromme pääsee hiukan reilun komenkymmenenkilometrin päähän meiltä suurelle metsälaitumelle naarasporon seuraksi! Voi että, mutta kävipä mukava tuuri Petteriä ajatellen. Poika pääsee lajikumppanin seuraan ja saa varttua suurella laitumella kuljeskellen ja ruokaa luonnollisesti etsien ja valikoiden. Ja kun matkakin on noin lyhyt, eli porot ovat käytännössä katsoen ihan naapurissa, niin mikäs meidän on käydessä Petteriä usein katsomassakin ja tarkistamassa, että kaikki on ok.

Kylläpä on mukavia tällaiset uutiset! Voi onnea eläimen puolesta ja onnenpotkua, että löytyi toinenkin yksinäinen poro näin likeltä. Ettei tarvinnut meidän Petteriä kovin kauaksi raahata lajikumppanin seuraan.

Ja tokihan poika taas kotiin palaa, kunhan van on mahdollisuus tarjota kaveri ja vaikka metsälaidunkin.

HIP HEI!