Päivät tuntuvat nyt mukavasti olevan täynnänsä eläimiä. Mää mää, kot kot...

Omat pikkuiset kilimme ovat venyneet jo isoiksi vuohenaluiksi ja pian koittaa aika luopumisen. Ikävähän niitä pikku veijareita tulee, mutta onneksemme tuo klenkkakoipi-Jutila taitaa jäädä peräkammarin pojaksi äitikutun helmoihin. Onhan tuota nimittäin jo hyysätty murtuneen jalan takia koko perheen voimin ihan pirtissä asti (ja moneen kertaan), niin taitaa tulla kiva seuraveikko meille kaikille. "Ruunauskin" sitten olisi pikkupukille pian tiedossa, ettei vaan satu mitään "ikäviä yllätyksiä" kuttujen kanssa. Tuostahan tulee sitten leikillisesti sanottuna rupukki! :)

Emäntä kävi eilen vanhemman pojista kanssa tapaamassa erästä upeaa pukkia ja sen kahta kuttua. Pukki oli mukavasti nimetty Riesaksi ja emäntä se oli heti tuumannut, että eipä ole moisen rauhallista pukkia ennen nähnyt! Siinä sitten olivat pihamaalla tehneet tuttavuutta hieman lähemminkin pukin kanssa ja pukki mennä pörisi kieli pitkällä emäntänsä ympärillä. Taisi olla kevättä rinnassa. No, tuo meidän emäntähän se nyt on niin hupsu kaikkien eläimien perään, että olihan sen vanuteltava pukin partaa, raaputettava ja suputeltava pukille niitä näitä. Ja kuviakin otti monen monta.

Arvata saattaa, että pukkia hieman ihmetytti emäntämme lääppiminen ja hössääminen, joten pukki otti takapakkia ja hieman varoitti, että "lakkatkos akka vai pitääkö pukata?" (HUOM!pukki on nupo, eli sarveton) Emäntänsä siinä sanaili, että pukki vaan uhittelee joskus takajaloille nousten ja siinä se. Vaan eipä tällä kertaa! :))))))) Pukki päätti, että tuosta eukosta on saatava selvyys, heilautti häntää ja otti vauhtia takajaloillaan.....

Meidän emäntäpä ei ehtinyt siinä muuta tajuamaan, kuin että: 1. pukki seisoo takajaloillaan 2. pukki hyökkää 3. mikäs j...lauti muhun osui??!!? Emäntä nimittäin sinkoutui kertalaakista päistikkaa kuraseen maahan polvilleen ja näki hetken vain tähtiä! Jalat siis lähti alta nopsakasti pukin pökkäistessä. Pukki oli aikansa varoittanut, mutta se ei tepsinyt. Tämä tepsi! Kaikki pihassa olijat käkättivät hetken perästä ihan tosissaan, emäntä polvet kuraisina, pukin emäntä vahingoniloisena ja tietysti meitin vanhempi poikamme! Pukkia ei vaan naurattanut...

Tässä tämä "syyllinen":

Nyt on sitten emännällä vasen reisi mustelmista kirjava ja meno tekee kipiää. Taisi tuo oppia, että ei kannata mennä ihan vieraita pukkeja yli-innolla lääppimään. Ovat nimittäin tarkkaa väkeä omistaan ja itsestään. Vaikka onhan se niinkin, että missä tapahtuu, niin sieltä yleensä löytyy myös meidän emäntä palkeenkieli jalassaan, käsi mustana, tmv.

Oppia ikä kaikki...